UKA 2001/30

Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutissaattut

siunnersuummut nassuiaatit

Nassuiaatit nalinginnaasut

Inatsisartut 2001-imi upernaakkut ataatsimiinneranni siunissami suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinissamut tunngavissat pillugit nassuiaat Naalakkersuisut saqqummiuppaat.

Siunissami suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinermi tunngavissat pi-ngaarnerit tallimat makkuussapput:

1) Imminut pilersorusunneq qulakkeerneqassaaq, allatut oqaatigalugu sulineq imminut akilersinnaassaaq.
2) Aaqqissuussineq aningaasalersorneqassaaq sulinermik inuussutissarsiuteqartunit sulisitsisunillu Nunatta Karsia tapiissuteqarsinnaatillugu. Taamatuttaaq suliffeqarnermi sulinermik inuussutissarsiutillit assigiinngitsut akornanni naligiissitsisoqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
3) Qulakkeerneqassaaq suliffissaqanngitsoq sulinissamut/sulilersitaanissamut pisinnaatitaaffeqarlunilu pisussaatitaaffeqartoq.
4) Allaffissornikkut aqutsineq oqartussaaffeqarfimmit ataasiinnarmit ingerlanneqassaaq, naleqqussinnaalluni kommunit suliffissarsiuussisarfigippassuk, taamaalilluni suliffeqanngitsup ingerlaannaq isumaginninnermi sullitassanngortinneqarnissaa pinngitsoorneqarsinnaammat.
5) Ikiorsiissutit akileraarusersorneqassapput pisartagalik innuttaasunut akissarsianik, pensionisianik isertitanillu allanik pissarsisartunut naligiissitaasinnaaqqullugu.

Nassuiaat kiisalu suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinerup pilersikkiartuaarnissaa marlunnik immikkoortortaqassasoq Inatsisartunit akuersaarneqarput.

Immikkoortoq siulleq tassaavoq pisortanit annertussusileriikkanik ikiorsiisarneq pillugu inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnissaa, taamaalilluni pilersinneqarlutik sulinissamut/sulilersitaanissamut pisinnaatitaaffiit pisussaatitaaffiillu pillugit aalajangersakkat, S.I.K.-mut ilaasortaasussaatitaanerup atorunnaarsitaanera kiisalu allaffissornikkut aqutsinermi pisariillisaanissaq.

Tamatumunnga naapertuuttumik 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut matumuuna ilanngunneqartoq, 1. januar 2002-mi atortussanngortinneqarnissaa siunniullugu. Allannguutissat siuliini taaneqartut saniatigut eqqarsaasersuutaasimavoq annertussusileriikkanik ikiorsiissutit akileraarusersorneqarnissaat.

Akileraaruteqartitsinnginnermiit akileraarusersuilernermut allannguut ikiorsiissutip annertussusaanut aammalu ataatsimoortumik tapiissutit pillugit kommuninut isumaqatigiinniartarnermut sunniuteqartussaavoq. Siunnersuutip kingusissukkut 2001-imi ukiakkut ataatsimiinnermi suliarineqarnissaa pissutigalugu tulluarnerutinneqarsimavoq annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik akileraarusersugaanngitsunik aaqqissuussinerup maannakkut atuuttup ingerlaannarnissaa.

Annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarnermi S.I.K.-mi ilaasortaanissamik piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa pillugu siunnersuut Naalakkersuisunit eqqarsaatigeqqinneqarsimavoq aalajangersakkallu allanngortinnissaanut periarfissat misissorneqarsimallutik. Siunnersuut S.I.K.-mut saqqummiunneqarsimavoq taakkulu oqaaseqaateqarput S.I.K-mit ilaasortaanissamik piumasaqaatip atorunnaarsinneqarnissaa akerlerinagu, matumani ilaasortat ullumikkornit ajornerusumik inissinneqassanngippata. Siunnersuutitut saqqummiunneqartoq naapertorlugu ajornerusumik inissisimalersussaanngillat.

Pisortat annertussusileriikkanik ikiorsiisarnerat pillugu inatsisartut peqqussutaat maanna atuuttoq 1982-meeersuuvoq arlaleriarlunilu allanngortinneqartarsimalluni. Aaqqissuussinerup aqunneqarneranut il.il. aalajangersakkat kaajallaasitami nr. 169-imi 21.december 1994-imeersumi kingusinnerusukkut allannguuteqartumi aalajangersagaapput.

Annertussusileriikkanik ikiorsiissutit qaammatit 12-it ingerlaneranni sapaatip akunnerini 13-ini suliffissaarunnermi napparsimanermilu tunniunneqarsinnaanerat atuutiinnassaaq.

Siunnersuutigineqarpoq piffissap ilaannaa suliffeqarallarnermi qaammatit 12-it ingerlaneranni sapaatip akunnerini tallimani annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaaneranik aalajangersagaq atorunnaarsinneqassasoq. Piffissap ilaannaa suliffeqarallarnermi annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaaneranik aalajangersagaq maannakkut atuuttoq tunngavigalugu tunniussisoqartarpoq sulinermik inuussutissarsiuteqartoq sulisitsisorlu isumaqatigiissuteqarsimappata pineqartoq piffissap sivikitsup ingerlanerani piffissap ilaannaa sulisarallassasoq. Tamanna suliffimmi pissutsinik, soorlu nioqqutissiassaaleqinermik, imaluunniit peqqiilliornermik pissuteqarsinnaavoq. Aaqqissuussaq ataasiakkaamut iluaqutaasinnaaneranut naleqqiullugu aallaffissornikkut aqunniarnera oqimaangaatsiarpoq aammalu atorneqarsinnaanera annikitsuaraalluni.

Pissutsinut naleqquttumik aaqqissuussinissaq suliffissaarunnissamut sillimmasiisarnermik aaqqissuussinerup pilersinneqarnissaanut atatillugu sukumiinerusumik eqqarsaatersuutigineqassamaarpoq.

Inuit sapaatip akunnerata ingerlanerani ullut ataasiakkaat suliffissaaleqilersut, ullunut takkununnga ataasiakkaanut annertussusileriikkanik ikiorsiiffigineqarsinnaapput, taamaattumik allannguinermi eqqorneqartussaanatik.

Peqqussutip 1. januar 2002-imi atuutilinnginnerani ilitsersuusiortoqassaaq, ilaatigut naatsorsuinermik assersuusianik imaqartussamik.

Tamatuma saniatigut peqqussummut maannakkut atuuttumut naleqqiullugu aaqqissuinermut tunnganerusunik allannguisoqarpoq.

Kommunini aqutsinermik inatsisip allannguuteqarsimanera naapertorlugu isumaginninnermut ataatsimiititaliaq kommunalbestyrelsinngorlugu allanngortinneqarpoq. Aalajangiinerit Kommunalbestyrelsi sinnerlugu politikkikkut allaffissornikkulluunniit pisinnaaneri atuutiinnartussaavoq.

Inuit kommunit aggornerisa avataanni najugaqartut maannakkutut Naalakkersuisunut, inunnut taakkununnga kommunit suliassaannut assingusunik suliassanik isumaginnittussaasunut, saaffiginnittassapput. Tamatuma isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat malippaa.

Siunnersuut KANUKOKA-mut, suliffeqarnermi illuatungeriinnut Namminersornerullutillu Oqartussat iluanni tusarniaassutigineqarsimavoq. Oqaaseqaatit tiguneqartut peqqussutissatut siunnersuutip allannguuteqarnissaanik kinguneqarsimanngillat, kisiannili aalajangersakkanut ataasiakkaanut erseqqissaasunik nassuiaatit ilassuteqartinneqarput.

Ullup ilaannaa sulisarallarnermi annertussusileriikkanik ikiorsiissutit pillugit aalajangersakkap atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuut S.I.K.-mut tusarniaassutigineqarsimavoq. Tamanna siunnersuutip allannguuteqarnissaanik kinguneqarsimanngilaq, kisiannili tassunga nassuiaatit ilassuteqartinneqarput.

Aningaasatigut kingunerisassat

Inuit annertussusileriikkanik ikiorserneqarsinnaasussat ilaneqarnerat pissutigalugu peqqussut kommuninut annikitsumik aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqassangatinneqarpoq. Ani-ngaasartuutaanerulersussat ilai pisortanit ikiorsiisarnermi sipaarutissanit matussuserneqatussaapput. Aningaasartuutaanerulersussat kommuninut ataatsimoortumik tapiissutinut ilanngunneqareerput, tamanna tunngavigalugu taakku 2002-mi 5 mio. koruuninik amerlineqarlutik.

Allaffissornikkut kingunerisassat

Peqqussutissatut siunnersuut allaffissornikkut annikitsumik kinguneqassagatinneqarpoq pisariillisaatit makkua pissutigalugit:

• kaajallaasitami aalajangersakkat peqqussummut toqqaannartumik ilanngunneqarput, taamaalilluni allaffissornikkut aqutsinermi paasissutissat ataasiinnarmi nassaarineqarsinnaalissallutik,
• annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermi tunniuttakkat assigiimmik annertussusilerneqarput, taakkualu atuutissapput qinnuteqartoq pilersugaqarpat pilersugaqanngipalluunniit,
• suliffeqaqqereernermi aatsaat nalunaaquttap akunneri pissarsiffissat nutaamik naatsorsorneqartalissapput,
• piffissap ilaanna sulisarallarnermi annertussusileriikkanik ikiorsiisarnermik aalajangersagaq atorunnaarsinneqarpoq,
• S.I.K.-mut ilaasortaasussaatitaaneq atorunnaarsinneqarpoq, taamaattumik kommunit siunissami pineqartoq ilaasortaanersoq mississoqqaartariaarutissavaat,
• aalajangersakkami siusinnerusukkut atuuttumi suliffissaarunnermi annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik suliffissaqartitsiniutini sulinermi akissarsiatut akissarsiatigulluunniit tapiissutitut tunniunneqarsinnaanerannik aalajangersagaq atorunnaarsinneqarpoq, taamaaliornikkut aaqqissuussat marluusut imminnut attuumassuteqaratik atuussinnaalersillugit.

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

Peqqussummi maanna atuuttumi allassimavoq aamma naartunermi erninermilu annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqartoqarsinnaasoq. Tamakku pillugit aalajangersakkat atuussimagaluarput inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5-imi, taannali atorunnaarsinneqarsimavoq naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq ullormusiaqartarnerlu pillugit inatsisartut peqqussutaat akuersissutigineqarmat.

Tamatuma saniatigut sulinermik inuussutissarsiuteqartuuneq sunarpiaanersoq nassuiarneqarpoq. Akissarsiat nalunaaquttap akunneranut, sapaatip akunneranut, qaammammut akkord-imulluunniit tunniunneqartarsimanersut aalajangiisuusussaanngilaq, kisianni akissarsiat akileraaruteqaataasussatut sulisitsisumit nalunaarutigineqartussaapput. Taamatullu sulisimaneq kommunip sulisitsiniarluni sulilersitsiniutaani imaluunniit piginnaanngorsaaqqinnermut pilersaarusiaq tunngavigalugu akissarsiatigut tapiissuteqarfigineqartumi sulinerusimanersoq aalajangiisuusussaanngilaq.

Namminersortutut inuutissarsiummik ingerlatallit sulinermik inuussutissarsiutilittut isigineqarsinnaanngillat. Taamaattumik piniartut, aalisartut namminersortut, savaatillit assigisaallu sulinermik inuussutissarsiutilittut isigineqanngillat. Sulinermik inuussutissarsiuteqartutut isigineqarsinnaan-ngillattaaq inuit qaqugu sulissanerlutik namminneq aalajangiisartut, eqqumiitsuliortut, isiginnaartitsisartut, nipilersortartut il.il. saqqummernerminnut ataasiakkaanut akilerneqartarunik kiisalu aalajangersimasumik atorfiginagu nammineq ingerlataminnik nutserisuusut, siunnersortaasut il.il.

§ 2-mut

Annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqarnissamut piumasaqaataapput ukioqqor-tussuseq pilersugaqarnerluunniit, sumi najugaqarneq kiisalu siusinnerusukkut sulisimanermik piumasaqaat. Piumasaqaatinut siullernut marlunnut tunngatillugu kommunit paasissutissaateqarput inuit aqqisa allattorsimaffiat aqqutigalugu. Sulisimanermut tunngatillugu piumasaqaat annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik qinnuteqartup uppernarsassavaa akissarsiarisimasami allagartaasigut aammalu atorfeqarunnaarsimanermik sulisitsisumit uppernarsaatikkut.

§ 3-mut

Inatsisit allat naapertorlugit inuit pisortat aqqutigalugit imminut pilersornissaminnut ikiorserneqartartut annertussusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaanngillat, tamatumani ilanngullugit utoqqalinermi pensionisiat aamma siusinnaartumik pensionisiat.

Taamaattoq pensionisiat allat, soorlu atorfilittut pensionisiat pensionisiariligassalluunniit imaluunniit suliffeqarnermi pensionisiat, annertussusileriikkanik ikiorsiissutisisinnaatitaanissamut sunniuteqanngillat.

§ 4-mut

Oqaasertaasa allanngortinneqalaarneri eqqaassanngikkaanni aalajangersakkap peqqussutip maanna atuuttup § 8-taat assigiinnarpaa. Pissusiviusutigut allanngortitsisoqanngilaq.

§§ 1 -3-mi nalinginnaasumik piumasaqaataasut saniatigut suliffissaaruttoq annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisassappat piumasaqaataavoq sulilernissamut piareersimanissaq aammalu suliamik tigusinissamut piumassuseqarlunilu piginnaassuseqassasoq. Tamanna atuuppoq nali-nginnaasumik suliffissamik innersuussinermi aammalu kommunip sulilersitsiniutaani sulinissamik innersuussinermi.

Aningaasanik tunniussinnginnermi qinnuteqartoq suliffissaarusimasutut suliffissarsiuussisarfimmut nalunaarsimanera, suliffissamillu innersuussisoqarsinnaasimannginnera uppernarsarneqarsimassaaq.

Inuk suliffissamik neqeroorfigineqaraluarluni peqqiilliornini patsisigalugu sulilersinnaanani oqarpat kommunip peqqusinnaavaa tamanna nakorsap nalunaarutaatigut uppernarsaqqullugu. Tamatumunnga aningaasartuutit kommunip akilissavai.

Pissutsit allat suliffissaarusimasup suliffimmi innersuunneqartumi sulilersinnaannginnerminut patsisiginiarsinnaasai tassaasinnaapput ilinniarsimanermut tunngasutigut piginnaanikinneq imaluunniit suliffimmut pineqartumut angallannikkut periarfissaaleqineq. Taakku pissutsit allat § 4, imm. 5-mik tunngaveqartumik suliffeqalernissamut piareersimanissamik pisussaaffeqarneq pillugu nalunaarusiami erseqqinnerusumik nassuiarneqassamaarput.

Nammineq pisuussutigalugu suliffissaarunneq imatut paasineqassaaq inuk pissutissaqavigani suliffimminik qimatsisimasoq imaluunniit suliffimminik paarsinerlunnini pissutigalugu soraarsitaasimasoq. Taamaalilluni nammineq pisuussutigalugu suliffissaarunnermi annertussusileriikkanik ikiorsiissutisinissamik pisinnaatitaaneq atuutinngilaq.

Inuk nammineq pisuussutigisaminik suliffissaaruttoq piffissami aaliangersimasumi ikiorsiinissamut mattussigallarnerup kingorna annertussusileriikkanik ikiorserneqarsinnaatitaasalernissaanik siunnersuusiortoqassanersoq eqqarsaatersuutigineqarsimavoq. Tamannalu allaffissornikkut aqutsinermik pissuteqarnerusumik naleqquttuusorineqarsimanngilaq. Inuk nammineerluni suliffimminit soraarsimasoq malitsigisaanik eqqartuussinikkut imaluunniit kattuffiup pineqartup sulisitsisullu isumaqatigiinniarnerisigut pineqartup soraarnera pissutissaqavissimasoq taperserneqarpat, kingumoortumik annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaassaaq.

Feriarnerit nalaanni qinnuteqartoq suliffeqalernissamut piareersimanngilaq taamaattumillu annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisinnaanani. Tamannattaaq atuuppoq suliumajunnaartoqartillugu sulisitsisulluunniit suliffimmik mattusitillugit.

Ilanngunneqarsimavoq Nalakkersuisut pisinnaatitaasut suliffeqalernissamut piareersimanissamik pisussaaffiit pillugit sukumiinerusunik malittarisassiornissamut. Peqqussutip 1. januar 2002-mi atuutilinnginnerani sulinissamut/sulilersitaanissamut pisinnaatitaaffiit pisussaatitaaffiillu pillugit peqqussut manna naapertorlugu Naalakkersuisut nalunnarusiussamaarput.

§ 5-imut

Aalajangersagaq § 9-mik maannakkut atuuttumik nangitsineruvoq.

Sivikitsumik napparsimanermi sulisilluni ajoqusertoqarsimatinnagu annertussusileriikkanik ikiorsiissutit aatsaat ullut pingajuannit tunniunneqartassapput. Mattussigallarnissamik aalajangersagaq taanna nangitsineruvoq, maannamut isornartoqartinneqanngimmat peqatigisaanillu naatsukullakkuutaanik napparsimanernut atatillugu kommunimut suliakkersuutaanani. S.I.K.-mut ilaasortat sulisartunut isumaqatigiissutit taakkununnga tunngasut malillugit napparsimanermi aningaasarsiaqarsinnaapput. Maannakkut napparsimanermi aningaasarsiaq ullormut 60 koruuniuvoq.

Napparsimalersimaneq uppernarsarneqarsinnaavoq eqqortuunerarlugu atsiornikkut.

Napparsimalerneq sulilluni ajoqusernerugaluarpalluunniit napparsimalernertut allatuulli annertussusileriikkanik ikiorsiisoqassaaq. Kingusinnerusukkut napparsimalerneq sulilluni ajoqusernertut akuerineqarpat taarsiiffiginnittoqarpallu annertussusileriikkanik ikiorsiissutaasimasut utertillugit akilerneqassapput, takuuk § 11.

§ 6-imut

Aalajangersakkap peqqussummi maanna atuuttumi § 10 assigaa. Allatut ikiorserneqarnissamik neqeroorutit tassaanerussapput piginnaanngorsaaqqinneq imaluunniit siusinaartumik pensionisiat.

§ 7-imut

Malittarisassap peqqussummi atuuttumi § 11 assigaa ilanngunneqaannarluni nakorsap uppernarsaatitut allagartaliussaanut aningaasartuutit kommunip akilissagai, tassa ileqqooreersutut. Suliani ataasiakkaani kommunip nalilissavaa nakorsap uppernarsaatitut allagartaliussaa pisariaqarnersoq.

§ 8-mut

Peqqussut maanna atuuttoq malillugu aningaasat tunniunneqartartut annertussusaat assigiin-ngitsut marluupput, nalinginnaasumik tunniunneqartarluni aningaasarsiap taaneqartup 50 %-ia. Qinnuteqartunut aappalinnut, aappaannaa pilersuisuusimatillugu tunniunneqartartoq 60 %-iuvoq.

Ataatsimoorussamik aningaasat tunniunneqartartut annertussuseqalernissaannik siunnersuut maannakkut atuuttut agguaqatigiisinnerattut annertussuseqarpoq. Taamaalilluni kommuninut allaffissornikkut pisariillisaanerup saniatigut, naleqquttuusorineqarpoq inuit annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisinnaasut tamarmik pilersugaqarneq isertitarisimasallu annertussusaat apeqqutaatinnagu assigiimmik pisartagaqalernissaat. Sulinermik inuussutissarsiuteqartup pilersuinissamut pisussaaffeqarnera akissarsiamut apeqqutaanngimmat tamanna naapertuuppoq.

Naatsorsuisoqassaaq sapaatip akunnerini kingullerni 13-ini akissarsiat allagartaasa katinneqarnerisigut. Tiimit 180-it inorpasigit annertussusileriikkanik ikiorsiisoqarsinnaatitaanngilaq. Katitsinermi tiimit 180-it 520-illu akornanniippata sapaatip akunneranut ataatsimut tiimit agguaqatigiissillugit naatsorsuisoqassaaq. Katitsinermi tiimit 520-uppata sinnersimappatigilluunniit annertussusileriikkanik ikiorsiissutit naatsorsorneranni tiimit sapaatip akunneranut 40 tiimitut nalilerneqassapput. Qinnuteqartoq sapaatip akunnerisa kingulliit 13-it ingerlaneranni feriarsimappat agguaqatigiissillugu naatsorsuisoqassaaq sapaatip akunnerisa sinneri tunngavigalugit.

Siunnersuutigineqarpoq sapaatip akunneri tamaasa nutaamik naatsorsuisoqartarnissaanik aam-malu tiimit annertussusileriikkanik ikiorsiissutitut tunniussinermi tunngavigineqarsimasut naatsorsuinermi ilanngunneqartarnissaannik aalajangersagaq maannamut atuuttoq atorunnaarsinneqassasoq. Maannamut sanilliullugu tamanna kommuninut allaffissornikkut oqilisaataassaaq.

Taamaalilluni aatsaat nutaamik naatsorsuisoqartalissaaq pineqartup sapaatip akunnerini 13-ini minnerpaamik 180 tiimini sulisimasussaaneq naammasseqqissimagaangagu, aammalu sapaatip akunnerini taakkunani annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pissarsisoqarsimanngippat.

Tiimimut tunniuttakkat nutaat atuutilissapput pisortatigoortumik saqqummiussereernerup kingornatigut ataasinngornermit siullermiit, taamaalilluni tunniuttakkat tigoreersimasat iluarsiissuteqarfiusinnaanatik. Ukiumi isumaqatigiinniarfiusumi tiimimut tunniuttakkat aatsaat tamanut nalunaarutigineqarsinnaalissapput isumaqatigiissut atsiorneqareerpat. Tamatuma tungaanut akit atuutereersut atuinnassapput.

Maannakkutuut pisassat tunniunneqarsinnaapput aningaasanngorlugit imaluunniit qinnuteqartup kontuanut ikineqarlutik.

§ 9-mut

Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 16 assigaa. Kommunip najugarivitap annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik qinnuteqaat suliarissavaa ikiorsiissummillu tunniussisussaalluni. Inunnit kommunit aggornerisa avataanni najugaqartunit qinnuteqaatit Namminersornerullutik Oqartussanut, suliarinnittussaasunut ikiorsiissummillu tunniussisussaasunut nassiunneqassapput.

§ 10-mut

Paragraffip matuma tulliisalu marluk assigiinnarpaat maannakkut peqqussummi kapitali 2, oqaasertai iluarsissuteqartiinnarlugit. Siunnersuutigineqarpoq peqqussummi maannakkut atuuttumi § 4 paasissutissiisussaatitaanermut tunngasoq peerneqassasoq, tassami qinnuteqartoq suliassamut pisariaqartunik paasissutissiissasoq kiisalu suliassaq erseqqissarniarlugu pisortaqarfiit allat paasissutissarsiorfigineqarsinnaasut Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarisassaneereermat.

§ 11 -mut

Aalangersakkap peqqussummi atuuttumi § 6 assigaa, tassani tunngaviusoq erseqqissarneqarluni pisimasumut ataatsimut marloriaammik akiliuteqartoqartassanngitsoq. Utertillugu akiliisoqassappat pisortanut akiitsut akilersinniarneranni malittarisassat atuutissapput. Aalajangersagaq atorneqarnerussaaq napparsimaneq kingusinnerusukkut sulisilluni ajoqusernertut akuerineqarpat imaluunniit sulinermik inuussutissarsiuteqartoq kingusinnerusukkut soraarniuteqarnerup nalaani piffissamut soraarniuteqarnerulluunniit nalaani piffissaq ilimagisamit sivisunerunera pissutigalugu akissarsisinneqarpat.

§ 12-imut

Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 7 assigaa. Kommuni utertillugit akiliinissamik aalajangiissaaq qinnuteqartup eqqungitsunik amigartunilluunniit paasissutissiisimanerata kingunerisaanik aningaasanik tunniussisoqarsimappat.

§ 13-imut

Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 17 assigaa. Kommunit annertussusileriikkanik ikiorsiissutinut aningaasartuutaat kommunit ataatsimoortumik tapiissutisiaannut ilaapput.

§ 14-imut

Aalajangersakkap peqqussummi atuuttumi § 18 assigaa allannguutigaluguli erseqqissarneqarmat aalajangiinerit suut Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigi-neqarsinnaanersut. Tamanna pivoq suliassat naammagittaalliortarfimmut apuunneqartartut ikilisarniarlugit, suliassanut kommunip missiliuilluni naliliiffigeriigaannut.

Naammagittaalliornissamut piffissaq sapaatip akunnerinik sisamatut allassimasoq peerneqarpoq, isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi piffissarititaasoq taaneqartoq tamatumuuna atuutissammat.

§ 15-imut

Siunnersuutigineqarpoq peqqussut atuutilissasoq 1. januar 2002-mi. Tamatuma peqatigisaanik peqqussutaasimasoq allannguutitaalu kiisalu kaajallaasitat tassunga atasut atorunnaarsinneqarput.

Siunnersuutigineqarpoq inunnut 31. december 2001-imi annertussusileriikkanik ikiorsiissutinik pisartagaqartunut ikaarsaariarnermi aaqqissuussisoqassasoq, imaalillugu siunissami tunniuttakkanut tunngaviussalluni tiimit amerlassusii 31. december 2001-imi naatsorsuinermi tunngaviusimasut.